Tarhassa tutustumassa.

Maanantaina käytiin tutustumassa koko perheen voimin lasten tulevaan hoitopaikkaan ja molempien ryhmiin.

Mandi menee 1-3v. ryhmään ja Lucas 3-5v. ryhmään.

Kivan oloiset paikat (mullehan ne onkin jo ennestään tutut) ja kivan oloiset hoitotädit ja yksi setäkin löytyi...

Ens viikolla se sitten alkais.

Ensin torstaina molemmat on pari tuntia aamusta ja perjantaina ovatkin sit jo koko päivän.

Hiukanko alkaa jo äitiä jänskättään...

Luulen, että Mandin kanssa ei tuu oleen isoja ongelmia, mutta Lucas onkin sit varmaan vähän vaikeempi tapaus.
Se kun on niin arka ja herkkä poika, hitaasti lämpenevää sorttia.
Täytyy vaan koittaa lähtee mahdollisimman pian, eikä jäädä katsoon, et kuinka ne sinne jää.
Tulee pian äitiltäkin itku, jos nään, että ne jää sinne huutamaan..
Mut eiköhän ne aika pian sinne sitten sopeudu kuitenkin.

Toisaalta odotan innolla, että saan sitten myös hieman omaa aikaa, enemmän kuin nyt.
Toisaalta odotan kauhulla, että mitä ihmettä mä teen koko päivän? :D

Toivottavasti löytyis pian töitä, niin sais vähän jotain muutakin tähän arkeen.
Johan tässä on oltu 3,5 vuotta kotona, joten pieni muutos tuleekin kyllä tarpeeseen. :)

Vieroitusta ja pientä lomailua.

Mun piti niin ahkeraan tänne raportoida tosta vieroituksesta, mutta sitten se jäi.

Mutta tehdääs tähän nyt sit sellainen jonkinnäköinen yhteenveto viime viikosta.

Se ensimmäinen päivä (maanantai) sujui siis ihan hyvin, paremmin kuin oletettiin.

Tiistaina ja keskiviikkona Mandi olikin sit vähän kiukkusempi ja välillä tuli sit pyytäänkin tissiä.

 Torstaina lähdettiin koko perhe Ikaalisten kylpylään yhdeks yöks ja siellä tyttö ei pyytänyt kertaakaan tissiä eikä kiukutellut.

Tais olla niin paljon tekemistä ja molemmat lapset tykkäskin todella paljon kylpylästä!

Lucas tosin lämpeni hieman hitaasti, niinkuin yleensäkin ja sillä kestikin noin puolisen tuntia ennenkuin rohkeni isänsä sylistä veteen. 

Mutta sitten se siellä jo temmelsikin tavalliseen tapaan. :)

Mandi on tullut enemmän muhun ja olikin aikamoinen vesipeto, laski liukumäestä ja harjoitteli vähän käsipohjaakin.

Harmitti vaan kun ei tajuttu ottaa kameraa altaille mukaan, niin ei saatu yhtään kuvia.

Kirjurinluodolla

 Torstaina illalla käytiin hotellin ravintolassa syömässä ja meidän yleensä niin hienosti käyttäytyvät lapset nostikin siellä sitten pienen shown pystyyn.

Juoksi ympäriinsä, hyppi sohvalla ja naureskeli. Pitsakaan ei maistunut.

Ihmiset tuijotti meitä ja ajatteli varmasti, että siinä on taas yksi nuori pariskunta joka ei saa lapsiaan kuriin.

Meiltä nousi savu korvista ja hermot meni.

Loput ruuat otettiinkin sitten mukaan ja poistuttiin paikalta.

Nukkumaan meno vähän jännitti, että kuinka Mandin kanssa käy, koska meillä ei ollut mitään pinnasänkyä siellä vaan lapset nukkui pienillä nojatuoleilla tehdyillä pedeillä.

Mä menin Mandin viereen pötkötteleen eikä se siinäkään yhtään alkanut kinuaan tissiä.

Oltiin Aten kans ihan, että mitä ihmettä?!

Mutta hyvä niin.

Perjantaina ajeltiin Poriin ja käytiin Kirjurinluodolla missä oli aivan mahtava lasten leikkipuisto, vähän samanlainen kuin siellä Kupittaan puistossa Turussa.

Loppu viikko menikin sit ihan hyvin Mandin suhteen.

Lapset oli isovanhemmilla yötä viikonloppuna kun me oltiin juhlimassa mun siskon ja sen miehen kolmekymppisiä.

Oli aivan mahtavat kemut!

Aten bändi oli siellä soittamassa ja ruokaa ja juomaa oli vaikka millä mitalla, ei tullut siis missään vaiheessa tylsää. ;)

Mandille henkkamaukkaa.

Jonkin aikaa oon jo ajatellut, että tytön täytyy saada joku oma pieni laukku, kun se niin tykkää kaikista kasseista.

H&M:ltä löytyi söpö kukkalaukku.

"Tässä on kukka."

Kun näin tän neuletakin, en voinut vastustaa kiusausta.

(tarvii ehkä käydä hakeen vielä toinenkin, erivärinen..)

Kerran jo aikasemmin ihastelin noita säärystimiä;

"voi ei, onks vauvoillekin omia säärystimiä?" :D

Sellaiset lähti siis kanssa matkaan, vaikka en tiedä tuleeko niitä kuinka käytettyä.

Mutta oli ne aika söpöt. :)

(sori huonolaatuiset kuvat, en tiedä miks meijän kamera on tollasia ottanut)

Löysin käytettynä ihanat Timberlandin nilkkurit Mandille ja onneks ehdin ensin ja sain ne!

Niitä ei oo kyllä montaa kertaa käytetty ja on kuin uudet.

Mikä löytö!

Nyt on molemmilla lapsilla samanlaiset kengät, Luxulla ruskeet ja Mandilla vaaleenpunaset.

Mä vaan niin jotenkin tykkään noista. :)

Vieroitusta, päivä 1.

Tää postaus on hyvä alottaa Apulannan sanoilla.

"Voiko tämä olla mahdollista,
Voiko olla niin,
Voiko tämä olla todellista?"

Tänään aloitettiin Mandin vieroitus ja siis se on sujunut paremmin kuin hyvin!

Aamulla sai vielä tissiä, mutta sen jälkeen ei koko päivänä, ei edes nyt illalla kun meni nukkumaan.

Aamupäivä sujui hyvin ja vain muutaman kerran tuli repimään paitaa ja vinkumaan, mutta sanoin vaan "ei" ja sitten se lopetti.

Pahin aika oli se, kun tyttö heräs päikkäreiltä, se kun on sen jälkeen tottunut saamaan tissiä.

Kyllä se sit tulikin kinuaan ja huusi varmaan puoli tuntia suoraa huutoo, mutta tarjottiin vaan mukia ja lopulta se kelpas.

Päivällä se löysi jonkun vanhan tuttipullon ja ajattelin, että jos se ottaa vaikka siitä mieluummin maitoo ja siitä se sit joikin pitkin päivää.

Meidän tyttö, joka ei edes vauvana huolinut pulloo!

No, juokoon tuttipullosta jos helpottaa sen oloo, siitä on sit kuitenkin helpompi päästä eroon.

Onhan se sentään jo vuoden vanhasta asti juonut tavallisesta mukista!

Illalla kelpas sit jo tavallinenkin muki taas.

Luulin, että saadaan koko tää viikko kuunnella sen huutoo 24/7.

En todellakaan olis uskonut, että käy noin helposti!

(Saas nähdä miten käy aamulla, kun on tottunut, että pääsee viereen tissille...)

Eikä tää mustakaan oo tuntunut niin pahalta kuin ajattelin.

Enemmänkin jotenkin helpottavalta.

Mutta en kyllä pärjäis ilman miestäni. <3

Valoa näkyvissä.

Viime viikolla saatiin tieto, että lapset pääsee tuohon meidän lähellä olevaan tarhaan mihin niitä hain ja mihin ne oli silloin ihan alunperinkin menossa. 

Huh! Yks taakka pois harteilta.

Näillä näkymin alottavat syyskuun alussa, joka on jo ihan kohta. Apua!

Ovat eri ryhmissä, mutta uskon, että pärjäävät ihan hyvin vaikka ei olekaan sitä toista tuttua naamaa siinä vieressä.

Tykkäävätpähän sit enemmän toisistaan kotona. ;)

Nyt vaan täytyis soitella, että koska voidaan mennä tutustuun.

 Mulle ei oo kuulunut töistä mitään.

Huomenna vien yhteen paikkaan hakemuksen ja luulen, että mulla on hyvät saumat päästä kyseiseen paikkaan.

Pitäkäähän peukkuja! :)

Jos sieltä saisin töitä, niin varmaan tekisin niin, että aloittaisin vasta sitten kun lapset on olleet viikon hoidossa, että keretään kaikki vähän totutteleen uuteen ja outoon arkeen.

Ensimmäinen hoitopäivä tulee varmasti oleen jollain tapaa raskas.

Mandin imetyksestäkin on monta kertaa pitänyt kirjottaa..

Meidänhän piti koittaa sitä lopettamista jo silloin siellä mökkireissulla, mutta joo, eihän siitä mitään tullut.

Samanlailla tissitellään edelleen. Hohhoh!

Äsken soittelin neuvolaan yhdestä lääkkeestä ja sitä ei suositella imetyksen aikana käytettäväks ja terkkakin sano, että nyt on sitten hyvä syy lopetella ja kehui, että hienostihan mä oon jo imettänyt.

Se kun kysyi, että paljonko vauva imee päivittäin, niin naurahdin, että "joo, oikein vauva, meidän 1v4kk tyttö". :D

Tähän voisi käyttää yhtä monille varmasti tuttua lausetta;

"mikä ihana tekosyy."

Attekin on onneks kaks seuraavaa viikkoo lomalla, joten nyt se imetys varmaan sit lopetetaan.

Haikeelta tuntuu, mutta ei sitä voi loputtomiin jatkaa.

Ja muutenkin ehkä ihan hyvä lopetella, kun tulee toi hoidonkin aloitus sit.

Jep jep, pikkuhiljaa alkaa tulevaisuus näyttään valoisammalta! :)

Tää ei taas anna ladata kuvia tänne.

Heitän tällä koneella kohta vesilintua! Argh!

Lippu taivaaseen, kiitos.

Kävin jokin aika sitten eräässä kaupassa, jossa myydään Ticket To Heavenin vaatteita.

Käsiini osui uuden malliston tyttöjen haalari, aivan ihanan värinen!

Baby Baggie Potent Purple

"Kauheeta" kun joutuu alkaa miettiin jo lasten syys- ja talvivaatteita vaikka kesäkään ei oo vielä ohi.. ;)

Heti kotiin päästyäni lähdinkin sitten selaileen netin ihmeellistä maailmaa ja metsästään Ticketin haalareita.

Toi olis niiiiin ihanan värinen, mutta on niin suolasen hintanen uutena, että se taitaa jäädä kaupanhyllyyn ja me tyydytään johonkin muuhun, käytettyyn.

Mua ei jostain syystä yhtään houkuta nyt mitkään vaaleenpunaset ja pinkit haalarit, vaan joku tollanen lilan värinen olis ihan must!

Toisia vaihtoehtoja olis nämä huutiksesta löydetyt:

Baby Baggie Loganberry

Tää olis kivan pirtsakka! Snow Baggie Amaranth Print

 

Mullahan ei siis ole aiempaa kokemusta kyseisen merkin vaatteista ja toi koko vähän mietityttää, ne kun on kai aika reiluja?? 

Mandi on niin pikkuinen ja siro, että mietin otanko sille 68cm vai 74cm.

Kokeilin sille yks päivä viime talvista Reiman 68cm ja mahtui siihen vielä hyvin. 

Tosin onhan tässä vielä talveen aikaa...

Varmaan toi 74cm olis hyvä?

Ja kumpiko malli olis parempi, baby baggie vai snow baggie?

Onko niillä mitä eroo?

Valistakaa te kokeneemmat tyhmempää. :)

Luxullekin tulossa todennäköisesti Ticketin haalari, jos ei mahdu enää viime vuotiseen haalariinsa.

Poikien haalareihin en olekaan vielä kauheasti perehtyny, mutta ehtiihän tässä. :)