2. syyskuuta 2011

Kaksi pientä tarhalaista.

Torstaina koitti lasten ensimmäinen pari tuntinen tarhapäivä.
Tiistaina mulle soitettiin, että jos sittenkin tulisin vielä Mandin mukaan, kun se on kuitenkin vielä niin pieni, että sais vähän pehmeemmän alotuksen ja sehän sopi. :)
Olin siis eilen Mandin mukana ja Luxu meni jo isona poikana yksin.

Mä en kauheesti jännittänyt niiden viemistä sinne, toivoin vaan parasta.
Eniten huoletti Lucas, mutta sekin jäi sinne ilman mitään ongelmia ja hoitosetä kehuikin sit kun hain poikaa, että se oli siellä kuin vanha tekijä. Huh!
Oli se saanut sieltä jo jonkun kaverinkin, mutta nimee ei muistanut tai tiennyt. :)

Mä olin sit Mandin kanssa ja alkuun me laulettiin ja leikittiin, josta Mandi ei kyllä niin kauheesti välittänyt vaan mieluummin olis kiipeillyt tuoleilla ja repinyt tossuja jalastaan.
Laulu- ja leikkituokion jälkeen tuotiin legot esille ja niistä Mandi sit innostu, kun on muutenkin kova rakenteleen, eikä siinä vaiheessa enää tainnut edes muistaa, että äitikin siellä on.
Loppuaika me sit ulkoiltiin ja ruuaksi tultiin kotiin.


Tänään molemmat menikin sitten yksin ja nyt jännitti hieman enemmän, että kuinkakohan Mandi mahtaa sinne jäädä.
Eilen seurasin vierestä Mandia pari kuukautta nuorempaa tyttöö, kun sitä tuotiin ja se huusi suoraa huutoo ja äiti itki.
Ajattelinkin, että tossa on varmaan mun huominen kohtalo. Jaiks!
Ei kuitenkaan, onneks.
Mandi jäi sinne hoitotätinsä syliin, eikä edes huomannut kun sanoin heipat.
Livahdinkin sit äkkiä paikalta ennenkuin se tajuaa mun katoamisen.
Luxu jäi taas niin hienosti sinne.
Leikkimään autoilla, mitäs muutakaan. :D

Kun menin hakeen lapsia ja Mandi näki mut, niin siinä vaiheessa se tais tajuta, että hei, mähän olinkin täällä ihan yksin ja suu mutrussa se raukka tepasteli mua halaamaan.
Mutta tosi reippaita oli kuulemma molemmat ollut, hienoa!

Äiti saikin sitten pari tuntia "vapaata", joka sujui mukavasti ystävän kanssa kahvitellessa. :)

Oon niin ylpee mun murusista! <3

26. elokuuta 2011

Tarhassa tutustumassa.

Maanantaina käytiin tutustumassa koko perheen voimin lasten tulevaan hoitopaikkaan ja molempien ryhmiin.
Mandi menee 1-3v. ryhmään ja Lucas 3-5v. ryhmään.
Kivan oloiset paikat (mullehan ne onkin jo ennestään tutut) ja kivan oloiset hoitotädit ja yksi setäkin löytyi...

Ens viikolla se sitten alkais.
Ensin torstaina molemmat on pari tuntia aamusta ja perjantaina ovatkin sit jo koko päivän.
Hiukanko alkaa jo äitiä jänskättään...

Luulen, että Mandin kanssa ei tuu oleen isoja ongelmia, mutta Lucas onkin sit varmaan vähän vaikeempi tapaus.
Se kun on niin arka ja herkkä poika, hitaasti lämpenevää sorttia.
Täytyy vaan koittaa lähtee mahdollisimman pian, eikä jäädä katsoon, et kuinka ne sinne jää.
Tulee pian äitiltäkin itku, jos nään, että ne jää sinne huutamaan..
Mut eiköhän ne aika pian sinne sitten sopeudu kuitenkin.

Toisaalta odotan innolla, että saan sitten myös hieman omaa aikaa, enemmän kuin nyt.
Toisaalta odotan kauhulla, että mitä ihmettä mä teen koko päivän? :D

Toivottavasti löytyis pian töitä, niin sais vähän jotain muutakin tähän arkeen.
Johan tässä on oltu 3,5 vuotta kotona, joten pieni muutos tuleekin kyllä tarpeeseen. :)