Mandilla on ollut nyt kolme lääkekuuria putkeen korvatulehduksen takia. Viimeisin loppu uutenavuotena.

Eilen käytiin sit jälkitarkastuksessa ja tulehdushan siellä edelleen oli.

Ollaan käyty tähän asti lastenlääkärillä ja nyt sano, että täytyy varata ens viikoks aika korvalääkärille ja jos korvat on vieläkin tulehtuneet, on edessä todennäköisesti putkitus. :/

On kyllä sit meinaan Aten homma viedä se sinne putkitukseen, jos se tarvii tehdä. Mä en siihen pysty!

On niin kurjaa, kun lapset sairastaa.

Hui kauhee, Mandilla sininen yökkäri! Haha. :D

Käytiin eilen Aten kans viime viikkoisen vuosipäivän kunniaks Tampereella syömässä mun lempiraflassa: New York:ssa. Vähän sipulirenkaita ja vege pastaa, nams!
Aivan loistopaikka, aivan loistoruoka!
Suosittelen lämpimästi kaikille jotka ei oo siellä ikinä käyneet!

En muista koska olisin saanu viimeks yhtä hyvät naurut kuin eilen.
Lauleskelin kotona Nygårdin Selvä päivä-biisiä ja niinhän Luxukin sit alkoi laulamaan.
Se meni näin;
"Missä mää oon? Mää oon kännissä... oon varmasti kännissä." Hahahah!

Luxu kesällä -09

Isänpäivä

Oon varmaan ainoo jolla isänpäivä ei oo menny niin ihanasti ja hienosti... alkuun.

Meillä aamu alko sillä, että tulin alakertaan, heitin olohuoneen poikki Atelle Seppälän pussin, joka sisälsi kahdet tumput, pipon ja "isukki on paras"-kalsarit. Perään sanoin "todella iloisesti", että hyvää isänpäivää vaan!
Mökötettiin siis toisillemme.

Ja mistä tää mökötys sit taas kerran johtu?
No seksistä tietenkin, mistäpä muusta?!
Mies ois lauantai-iltana halunnu, mä en. Enkä mä voi itseeni pakottaa haluamaan. That's it!
Vai olisko pitäny säälistä antaa??
(osan yöstä nukuin alakerrassa sohvalla!)

Parin tunnin mökötyksen ja puhumattomuuden jälkeen jo puhuttiin toisillemme. Oli pakko, koska tehtiin kuvakirjaa meidän häistä. Aateltiin antaa molempien porukoille joululahjaks sellanen.
Ja mä hurahdin siihen kuvakirjan tekoon ihan täysin ja aattelinkin, että jos tekis Luxusta ja Mandista molemmista jonkun kirjan kans, vaikka sellasen "Ensimmäinen vuosi" tyyliin?
Miltä kuulostais? :)

Hyppäs vähän toi aihe tosta isänpäivästä.. Mutta siis puolenpäivän aikaan käytiin Aten vanhemmilla ja vietiin niiden isälle lahjaks muumimuki ja itse tehty mutakakku.
Illemmalla käytiin sit mun vanhemmilla ja mun isälle vietiin kans muumimuki ja lauantaina tehtyjä pullia ja siellä herkuteltiin sit mun siskon tekemällä kakulla. Nami nami!
Molemmat papat jäi ilman korttia, kun ajattelin, että Lucas olis piirtäny niille kortit, mutta se vaan käski mua piirtään :D Joten ne sitten jäi!

Muuten ihan kiva päivä! :)

Aloitus

Ajattelin aloittaa toisen blogin kirjoittamisen jonne kirjoitan myös vaikeista asioista. Ja enemmänkin meidän perheen arjesta. Tuo toinen blogi tuntuukin vähän tyhmältä, ja sinne oonkin kirjotellu mistä milloinkin. Voihan olla, että tännekkin sitten tulee kirjoteltua välillä mitä sattuu, mut katotaan nyt mitä tästä tulee..

Olen siis lolakuussa 23 vuotta täyttävä nuori nainen ja perheeseeni kuuluvat aviomies Atte, poikamme Lucas (synt. 06/08), tyttäremme Mandi (synt. 04/10) ja ranskisneiti Lola.
Kaikki ovat erittäin rakkaita ja tärkeitä! <3

Välillä arki tuntuu todella ylivoimaiselta, enkä oikein osaa edes asiasta puhua kenellekään ja siitä ehkä sainkin kipinän tän blogin kirjottamiseen. Voi edes johonkin purkaa tuntemuksiaan.. Aina välillä tuntuu siltä, että vedetään jonkinlaista roolia, vaikka välillä asiat tuntuu menevän päin persettä. En jaksa aina olla se "täydellinen" äiti, joka hymyilee päivästä toiseen ja raahaa lapsiaan harrastuksesta toiseen ja kaikki on niin ihanaa, liibalaaba...

Usein vertaan itseäni toisiin tuntemiini äiteihin, jotka tuntuvat niin täydellisiltä ja tuntuu että heidän elämissään on kaikki kohdallaan.

Ollaanko me sit vaan erilaisia? Eihän aina voi jaksaa kaikkee, eihän?