21. syyskuuta 2010

Vanha ystävä

Aamulla en ois taas millään jaksanu nousta sängystä ylös.
Mies oli lähdössä töihin ja tuli pariin kertaan herätteleen mua, koska Lucas oli jo hereillä.
Raahauduin puoliunessa alakertaan ja jatkoin sohvalla uniani pojan katsellessa lasten ohjelmia ja ajattelin, että mä en jaksa nousta. Piti vielä vanhalle ystävällekin mennä kylään, jota en oo nähny lähes puoleen vuoteen, kesällä kun oltiin riidoissa. Ajattelin, että perun, koska en jaksa lähtee mihinkään.
Onneks sain sitten puolen tunnin lisäunien jälkeen itseni ylös ja aamuhommat hoidettua, eikä tarvinnut menoa perua.

Me ollaan tän kyseisen ystäväni kanssa tunnettu ihan pienestä asti, samassa tarhassa kun oltiin. Sieltä sitten jatkettiin ala-asteelle ja oltiin samalla luokalla 1. ja 2. luokka. Kolmannella luokalla vaihdettiin isommalle ala-asteelle ja siellä jouduttiin sitten eri luokille, niinkuin myös yläasteella. Lähes koko koulu ajan oltiin parhaita kavereita, jossain vaiheessa tietysti tuli jotain riitoja, niin kavereista kuin pojistakin, mutta aina löydettiin toisemme uudelleen.
Yläasteella jossain vaiheessa välit rikkoutu ja lähdettiinkin sitten eri kouluihin opiskeleen. Hän lähti kokonaan toiseen kaupunkiin. Ollessani amitsun toisella luokalla, hän vaihtoi alaa ja koulua, tuli samaan kouluun kun mä ja samalle linjalle. Tällöin ei vielä alettu uudestaan kaveeraan.
Hän sai ensimmäisen lapsensa 2006 ja sitten kun mä odotin Lucasta, niin alettiin taas nähdä toisiamme. Asuttiin vielä ihan lähekkäin, hän tien toisella puolella ja mä toisella.

Siitä asti ollaan taas oltu yhteyksissä, paitsi kesällä meille tuli riitaa, eikä sitten lähes puoleen vuoteen nähty, kunnes nyt taas tänään. Oon kyllä niin onnellinen, että mentiin Lucaksen ja Mandin kans käymään, koska hän on ollut aina sellanen jonka kanssa voi puhua ihan kaikesta ja hänelle on todella helppo puhua!
Joidenkin ihmisten kanssa puhuminen on välillä vaikeaa ja varsinkin jos ei oo nähny pitkään aikaan, mutta meillä kyllä löytyy aina se yhteinen sävel ja aina on hauskaa! <3

Jokainen tarvitsee ystäviä.
Onko sinulla hyviä ystäviä? Millaisia he ovat?

3 kommenttia:

  1. Ihan niinku sanoit; parhaita ystäviä on sellaset, joiden kanssa juttu lentää vaikkei hetkeen tapaisikaan :) Lisäks tärkeetä on se, että voi tuntea olevansa kuin kotonaan, eikä hiljaiset hetket tunnu vaivaannuttavita. Sellasia on mun parhaat ystävät! <3

    VastaaPoista
  2. Kato peiliin, siinä sulle vastaus :) <3

    VastaaPoista
  3. Venus: Toi on kyl kans totta, et ne hiljasetkaan hetket ei tunnu vaivaantuneilta. :)

    Heidi: Kiitos samoin! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. :)