Viikonloppua.

 Pitkästä aikaa päivä, että ollaan kaikki terveinä. Ihanaa!
Pakkohan sitä oli sitten heti viedä Luxukin pienoisen tauon jälkeen ulos tuonne ihanan keväiseen ilmaan.

Luxun mielestä talvi ei oo este ruohonleikkaamiselle. :D

Eilen oltiinkin ilta keskenämme lasten kanssa, kun isi lähti kaverinsa, Mandin kummisedän, kanssa rillutteleen.

Luxuhan ilmoitti heti, kun olis pitänyt nukkumaan mennä, että "ei, isi tulee. isi tulee peitteleen", johon minä, että "isi ei oo nyt täällä. isi tulee vasta sitten kun äitikin on jo nukkumassa."  

"Ei-i, isi tulee peitteleen!"

Hohhoijaa!

Sain mä sen sitten suostuteltua nukkumaan.

Se kun on tottunut siihen, että Atte lukee iltasadun ja peittelee.

Sain jopa Mandin ilman suurempaa sotaa nukkumaan.

I-H-A-N-A-A!

Laitoin tytön sänkyyn, unirätti kainaloon ja napakoita silityksiä selkään.

Hetken silittelyn jälkeen poistuin huoneesta ja kun sain oven kiinni, parahti tyttö huutamaan.

Ei kun takaisin silitteleen ja sama toistui pari kertaa..

Ei siis auttanut jättää tyttöä yksin sänkyyn vaan silittelin niin kauan, että silmät painui kiinni, jonka jälkeen siirsin käteni tytön vatsalle ja pidin hetken siinä.

Heti kun siirsin käteni pois, tyttö havahtui samantien.

Pidin kättäni jonkin aikaa vatsalla ja tyttö tarkisti pari kertaa, onko se äiti vielä siinä.

Hetken päästä kokeilin siirtää käteni uudestaan ja poistua huoneesta..

Onnistuin!

Sinne se jäi nukkumaan.:)

Jonkun mielestä toikin voi kuulostaa jo hankalalta, mutta voi kuulkaa, toi oli pientä siihen mitä täällä yleensä tapahtuu nukkumaan mennessä. :D